Totuus on se asia joka saa aina uutta tuulta purjeisiinsa ja kun vihdoin luulee löytäneensä alkulähteen totuudelle, niin joku tai jokin lyö maahan koko ajatusmallin ja tuntuu kuin joutuisi jälleen alkupisteeseen, vaikka asia ei oikeasti ole niin!

Kun löydät hyvän lähteen ja tutkit sitä saaden 0,01% imettyä totuutta ajatusmaailmaasi, sitten löydät seuraavan lähteen josta saat vaikkapa 0,3% totuutta ja näin edeten pikkuhiljaa nuo prosentit kasvavat ja ymmärrät oppivasi asettaen ajatusmallia uuteen muotoon, eli käytännössä opit totuudesta sisimpäsi kuin mielesi kanssa ja hetki hetkeltä osaat tunnistaa myös valheen paremmin, etkä käytä niin paljoa aikaasi virheelliseen tai valheelliseen materiaaliin.

Totuus on tieteen ja filosofian perusta, ja se tarjoaa uskonnolle älyllisen kivijalan. Kauneus on taiteen, musiikin ja koko inhimillisen kokemuksen mielekkäiden rytmien kummi. Hyvyyteen sisältyy etiikan, moraalisuuden ja uskonnon taju — kokemuksellinen täydellisyydenkaipuu.

Urantia: (647.1) 56:10.10

On syytä muistaa, ettei minkään ajatuksen voima ole siinä, että se pitää paikkansa tai on totuudellinen, vaan pikemminkin se on siinä, miten elävästi se vetoaa ihmisiin. Paratiisin-Poikien lahjoittautumisten jälkeen vapautetulla Totuuden Hengellä on suunnaton vaikutus siihen, että ihmisen kyky uskonnollisten totuuksien käsittämiseen laajenee. Vaikka emme nyt käsittäisi jotakin asiaa tai osaisi todistaa sitä oikeaksi, se ei tarkoittaisi etteikö se olisi totta, eikä myöskään täysin todeksi todistettu asia tarkoita että se aktuaalisesti olisi totta.

Muutama fakta elävästä uskonnosta.

  • Teologia ei tuota uskontoa, vaan uskonto päinvastoin tuottaa teologista filosofiaa.
  • Teologia, uskonnonfilosofia, on vilpitön yritys tulkita tuota kokemusta. Tällaiset tulkitsevat uskomukset saattavat olla oikeita tai vääriä tahi totuuden ja erheen sekoitus.
  • Oli yksilön teologia miten harhaista ja erheellistä tahansa, hänen uskontonsa saattaa silti olla täysin aitoa ja ikuisesti totta.
  • Kun teologia hallitsee uskontoa, uskonto kuolee. Siitä tulee oppijärjestelmä sen sijaan, että se olisi elämää.
  • Teologia on uskonnollinen yritys määritellä, selvittää, tulkita ja osoittaa oikeutetuiksi uskonnon kokemuspohjaiset väitteet, jotka loppujen lopuksi vain elävä usko voi todistaa oikeiksi.

    Etsikäämme totuutta uskonnoista myös senkin jälkeen kun luulemme sen löytäneemme! Elävä uskonto elää sisällämme opettaen yhä enemmän uusia ja kiinnostavia asioita, emme voi mitenkään oppia uskontoa kirjoista vaan itse koen asian niin, että uskonto pitää tuntea sisimmässä ja tämä on enemmän tunnepohjainen kuin älyperäinen asia. Viisautta on ymmärtää ettei kaikkea voi hallita tai älytä, käsitellä tai käsittää.

Uskontoa ei voi lahjoittaa, saada, lainata, oppia eikä kadottaa. Se on henkilökohtainen kokemus, joka kasvaa suhteessa lopullisten arvojen kaipuuseen. Kosminen kasvu on näin ollen seuraus merkitysten kertymisestä ja alati laajenevasta arvojen kohoamisesta. Mutta jalous sinänsä on aina tiedostamatonta kasvua.

Urantia: (1095.2) 100:1.7 

Ei ole väärin sisällyttää elämäänsä uskontoa tai peräti uskontoja, mutta koen henkilökohtaisesti vääräksi tyytyä vain kyseisen uskonnon raameihin ja olla pohtimatta niitä seikkoja jotka voi hieman jopa pelottaa, koska mikään uskonto ei ole täydellinen jos se ei anna ihmiselle sijaa itsenäiseen ajatteluun sekä omiin ajatusmalleihin ja arvojen kehittymiseen. Ajattelemisen kieltävä uskonto on suoranaisesti huijausta sekä varmasti tuomittavaa valhetta, sillä pyritään pitämään ihmiset raamien sisäpuolella, kun totuus saattaa nimenomaan löytyä näiden raamien ulkopuolelta.

Muistakaa, että tärkeimpänä kokemuksena kaikkien aikakausien uskonnossa on tunne, joka koskee moraalisia arvoja ja sosiaalisia merkityksiä, eikä ajattelu, joka koskee teologisia dogmeja tai filosofisia teorioita. Uskonto kehittyy suotuisasti, kun moraalin käsite syrjäyttää maagisen aineksen.

Urantia: (1132.4) 103:3.4

Tiede vs uskonto

Evoluutio on usein kuultu argumentti kun keskustellaan onko uskonto todellinen, mutta kun puhutaan elävästä totuudesta ja elävästä uskosta niin väistämättä ottaisin itselleni tärkeän kirjan eteeni (Urantian) ja näyttäisin sivut jossa puhutaan hyvinkin laajalti sekä tarkkaan evoluutiosta, tällöin aseet tieteilijällä käykin vähiin, varsinkin kun kertoo kysyvälle ne kappaleet joita tiede vasta arvailee.

Kutsun ympärillämme olevaa energiaa kristus energiaksi ja tätä samaa energiaa moni tiedemies sanoo pimeäksi energiaksi, mielestäni nämä ovat yksi ja sama asia. Tiede käsittää oman energiansa tuntemattomana, uskonnot käsittävät tuon energian elämän energiaksi jossa kaikki elää. Vaikka me emme näe tuota energiaa, niin asian voisi muotoilla kysymykseksi siten, että tietävätkö kalat elävänsä vedessä? Vaikka emme jotakin näkisi, tuntisi tai kuulisi, niin ei se tarkoita etteikö sitä silti olisi olemassa, nimittäin kyse on tunteesta ja herkistä aisteista joilla sen voi havaita.

Mitä jos kaikki usko perustuukin valheelliseen oppiin?
Otetaan viittaus matematiikkaan: Jos opettaja opettaa laskennallisen kaavion väärin saaden suuntaa antavaa tulosta niin eihän se tarkoita, että matematiikkaa ei olisi olemassa tai että matematiikka olisi väärässä, se vain osoittaisi että opettaja on opettanut väärin tai se kaava on virheellinen.

Ihan ikioma vertauskuva 🙂

Tiedettä ja uskontoa voi toki joissakin määrin sekoittaa keskenään, mutta realistisesti ajateltuna tiede on sitä, että ihminen pyrkii tutkimaan fyysistä elinpiiriään, energiaalis-aineellista maailmaa. Uskonto on se kokemus, jonka ihminen saa henkiarvojen kosmoksesta. Filosofian on kehittänyt ihmismielen pyrkimys jäsentää ja korreloida näiden kaukana toisistaan olevien käsitystapojen selville saamat asiat jonkinlaiseksi järkeväksi ja yhtenäiseksi suhtautumiseksi kosmokseen. Ilmoituksen selventämä filosofia toimii mainiosti, silloin kun motaa ei ole ja kun ihmisjärjen luoma motan korvike — metafysiikka — luhistuu ja pettää.

Ps. Mota on käsite jota meille ei tässä ajassa edes erityisemmin avata, jos tuo asia silti jäi kiehtomaan niin voit lukea siitä lisää täältä: https://www.urantia.org/fi/urantia-kirja/luku-48-morontiaelama?term=Mota

Logiikka pätee aineellisessa maailmassa ja matematiikkaan voi luottaa, kunhan sen soveltaminen rajoitetaan fyysisiin olevaisiin, mutta kumpaakaan ei tule pitää täysin luotettavana tai erehtymättömänä niitä elämän ongelmiin sovellettaessa. Elämään kuuluu ilmiöitä, jotka eivät ole kokonaan aineellisia. Aritmetiikka sanoo, että jos yksi mies kykenisi keritsemään lampaan kymmenessä minuutissa, kymmenen miestä pystyisi sen keritsemään yhdessä minuutissa. Se on vankkaa matematiikkaa, mutta se ei pidä paikkaansa, sillä nämä kymmenen miestä eivät kykenisi suorittamaan tehtävää tällä tavoin, he olisivat näet niin pahasti toistensa tiellä, että työ viivästyisi merkittävästi.

Urantia: (1476.7) 133:5.5

Ihmiskuntaa on tultu aikanaan opettamaan, mutta kuinka voisi kertoa ihmisapinalle korkeampaa fysiikkaa, saati matematiikkaa, kertoa tähdistä tai ylipäätään perus hygieniasta kun puhekieli ei ole vielä kehittynyt riittävästi.

Kun mennään aikaan juuri ennen Jeesusta, niin tuolloin ilmoitukset olivat sen ajan muodossa, sen aikakauden ihmisten oivallettavissa, mutta ei silloinkaan kerrottu ylimääräistä, vain sen verran että se sai ihmiset omatoimiseen pohdiskeluun, tuolloinkin moni asia meni henkilöltä henkilölle ja asiat saivat monenlaisia vaikutteita moniin suuntiin, yksi kertoi asian näin ja toinen noin tuottaen toisinaan selkeämmän ja toisinaan sekavemman lopputuloksen, kuitenki moneltaosin ydinsanoma säilyi ja toisinaan se vaurioitui pahasti.

Siirtyessä tälle vuosituhannelle voisimme hetken miettiä asiaa siten, että olisimmekin ihmisapinoiden tasolla kun joku muu tutkisi meidän elämää sitten 10 000 vuoden päästä, hän tietäisi enemmän ja kummastelisi, kuinka me ei oivallettu niinkin yksinkertaisia asioita. Voisi nopeasti päätellä, että meille ei ole vieläkään kerrottu kaikkea, ehkä siksi että jäisimme itse pohtimaan sekä pohtisimme ryhmässä löytäen vastauksia, oli miten oli niin meille annetut tiedot ovat vajanaisia kuten me ihmisetkin olemme. Tietoa toki salataan, mutta myös pidätetään jotta emme lähtisi liian nopeasti tulkitsemaan ja syntyisi kaaos, koska niin on jo tapahtunut useita kertoja. ” Ei kannata antaa enempää kuin toinen pystyy vastaanottaa. ”


Määrä on identifioitavissa faktaksi, ja niin siitä tulee tieteellinen vakio. Laatu, joka on riippuvainen siitä, miten mieli sen tulkitsee, edustaa arviota arvoista, ja jää sen vuoksi välttämättä yksilökohtaiseksi kokemukseksi. Kun sekä tieteestä että uskonnosta tulee vähemmän dogmaattista, silloin kun ne alkavat sietää paremmin kritiikkiä, silloin alkaa filosofia tuottaa yhtenäisyyttä maailmankaikkeuden älylliseen käsittämiseen.

Urantia: (1477.2) 133:5.7

Aiheesta kirjoittamista voisi jatkaa kokonaisen viikon, mutta päätettäkööt tämä kirjoitus siihen yhteenvetoon, että paras uskonto on se johonka sinä uskot, joka on sinun sisälläsi janoamassa lisää totuutta sekä tietoa. Uskonto ei ole asia vaan se on sisimmässä oleva uskonnollinen tunne joka janoaa totuutta sekä tietoa.

Itselleni uskonto on enemmänkin arvoja sekä tunnetta, eikä niinkään tiedettä.