Moni ystäväni on herännyt pohtimaan, että mitä se rakkaus varsinaisesti on ja mitä se tarkoittaa henkisessä merkityksessään, siispä otin ajatusmallin pohdintaan ja kokosin muutamia ajatuksia sekä otteita Urantia kirjasta, yksi mielestäni tärkein lause on hyvä tuoda esiin heti alkuun: Jumala joka voi rakastaa ja jota voi rakastaa on jo itsessään todellinen rakkaus.

Vapaus vähäpätöisissä, yksimielisyys tärkeissä, rakkaus kaikessa…

Vanha sananlasku

Vertauskuvia

Kuvittele tilanne jossa olet pienen lapsesi kanssa laiturilla ja olet tuntenut hänet jo useita vuosia joka päivä oppien luottamaan häneen paremmin ja paremmin, mutta juuri tuona hetkenä hänen jalka lipeääkin ja hän tippuu laiturilta veteen. Hyppäisitkö itse mukana pelastamaan lapsesi hädästä? Soimattaisiinko sinua siitä, että miksi ylipäätään päästit hänet silmistäsi etkä holhonnut kokoajan? Oppisiko lapsi näistä virheistä ilman jos niitä ei tapahtuisi?

Jumala on antanut meille vapaan tahdon ja tästä syystä meillä on täysi vapaus vaikka tappaa toisiamme, mutta ei Jumala sitä halua vaikka antaakin sen seikan tapahtua, jos hän estäisi sodat ja kauhuteot niin eihän meillä tällöin olisi vapaata tahtoa, eikä myöskään ihmiskunta oppisi virheistään koska niitä ei tapahtuisi.

Jumalan kuin ihmisenkin rakkaus on hyvyyttä, lojaalisuutta, luottamista, uskomista sekä uhrautumista ja palvelemista tärkeiden ja rakastamiensa asioiden puolesta. Isän (Jumalan) osoittama rakkaus toimii suoraan yksilön sydämessä, kuten meidän ihmistenkin rakkaus toimii yksilökohtaisesti toisiimme, nimittäin ei minun ystäväni välttämättä rakasta samalla tavalla minun äitiäni tai minä en rakasta hänen lapsiaan kuten hän itse rakastaa = Yksilökohtaista.

– Rakkaus voi olla julmaa mutta myös kaunista

Urantia-kirjassa mielestäni juuri tätä asiaa esitelmöity näin: Jumala rakastaa jokaista luotua niin kuin lasta, ja tämä rakkaus lepää jokaisen luodun yllä kautta kaiken ajallisuuden ja ikuisuuden. (1304.7) 118:10.5 

Kaitselmus ei tarkoita, että Jumala olisi päättänyt kaiken puolestamme ja etukäteen. Jumala rakastaa meitä aivan liian paljon niin tehdäkseen, sillä sellainen olisi silkkaa kosmista tyranniaa. Ei ole epäilystäkään siitä, että ihmisellä on verrattain esteetön valta tehdä valintoja. Jumalallinen rakkaus ei myöskään ole sellaista lyhytnäköistä hempeilyä, joka lellittelisi ja hemmottelisi ihmislapsia.

Urantia: (1304.3) 118:10.1

Parhaat asiat ovat ilmaisia

Olennoilla on erilaisia tapoja rakastaa, mutta moraalinen päätös tekee ratkaisuista ratkaisevia, kuten koira ei varmasti haluaisi yhdenkään perheenjäsenen kokevan mitään kammottavaa, mutta silti koira ei kykene samanlaisiin moraalisiin päätöksiin, kuten jos olisi herkkuruokaa tai isännän henki niin koira voisi valkata herkkunsa, nimittäin koira elää hetkessä, eikä myöskään kykene moraalisiin päätöksiin, jotenka mielestäni on jopa hullua edes verrata eläimellistä rakkautta joka perustuu vahvasti vaistoihin ja hetkessä elämiseen sitten versus ihminen joka kykenee laajempaan ajatteluun.

Parhaat asiat ovat ilmaisia ja ne ovat myös parhaimpia lahjoja itse Isältä (Jumalalta). Kuvitteleppa se hetki kun hurmiossasi tanssit jonkin biisin tahtiin ja lauloit sitä koko sydämestäsi, mieti sitten se hetki kun näit jotakin uskomattoman kaunista, sitten mieti hetki kun joku sinulle tärkeä ihminen koskettaa ja koet kuinka kehosi läpi kulkee kylmänväreet ja silmät eivät tohdi pysyä nautinnon vuoksi edes kunnolla auki, kaikki nämä aistit ovat lahjoja jumalalta, myös pitää muistaa että ne ovat satunnaisesti geeneihin koodattuja, eli en usko niiden olevan valikoidusti juuri sinulle annettuja vaan nimenomaan satunnaisesti generoituja aistilahjoja joita kukakin voi parannella, mutta ihmisen suunnitteluvaiheessa Jumala halusi meille tälläisiä aisteja vaikka meidän elämä ei liialti tarvitse musiikkia, maisemia, upeita ruokakokemuksia saati sitten edes nautintoa seksistä, mutta silti kaikki nämä ovat meille annettu ilmaiseksi lahjaksi.

Mielestäni nämä aistit ovat etukäteen lahjana jumalalta meille ja hyvää esimerkkiä jumalallisesta kyvystä kehittää asioita joista pidämme ja joita lähdemme itse luomaan, nimittäin me olemme näiden aistien vuoksi luoneet musiikkia, taidetta, kulttuuria joka on johtanut arkkitehtuuriin, kieliin, tansseihin sekä moniin lukemattomiin asioihin ja miksi? No siksi, että meidän elämä olisi täällä mukavempaa.

Pitää myös muistaa, että jumala nimenomaan on meidät luonut, hän haluaa että eläisimme ikuisesti ja jo nyt oppivaiheessa antaa lahjoja. On syytä ymmärtää, että olemme täällä vain siksi että Jumala eli meidän isämme haluaa että me olemme täällä, kaikki tämä on olemassa Jumalan ikuisen tahdon varassa, meitä siis ei edes olisi ilman tätä jumalan tahtoa ja tämä tahto on hyvyyttä sekä rakkautta.

Jumalan suvereenisuus on rajoittamatonta; se on koko luomistuloksen perustotuus. Maailmankaikkeus ei ollut väistämätön. Maailmankaikkeus ei ole sattuma, eikä se myöskään ole itsestään olemassa oleva. Maailmankaikkeus on luomistyön tulos, ja se on sen vuoksi tyystin Luojan tahdon varassa. Jumalan tahto on jumalallinen totuus, elävä rakkaus; siksi evolutionaaristen universumien täydellistyville luomistuloksille on ominaista hyvyys — läheisyys jumalallisuuden suhteen — ja potentiaalinen pahuus — etäisyys jumalallisuudesta.

Urantia: (52.5) 3:6.2

Rakkauden muotoja

Kuvitteleppa tilanne jossa sinulla olisi upea elämänkumppani jota rakastat niin suunnattomasti, ettei sellaiselle rakkaudelle ole edes sanoja, mutta tämä kumppanisi ei rakasta sinua, mitenkä siis toimit?

Edellä mainittu tilanne voi toimia monella tavalla kuten mustasukkaisuutena, vainona, kiduttamisena, mutta nämä ovatkin vain heikkojen ihmisten valintoja, sen sijaan vahva kykenee käsittelemään rakkautta hyvään kuten suojelemalla poissa olevaa tai kestämään erossaoloa jälleen vaalien näkemistä tai asettamaan rakkaansa tarpeet etusijalle ja sitä on aito jumalallinen rakkaus kuin isän tahdon toteuttamista sillä alkuperäinen Jeesuksen kertoma rukous kuuluu näin: Isä meidän, joka olet taivaassa, pyhitetty olkoon sinun nimesi. Tulkoon sinun valtakuntasi; tapahtukoon sinun tahtosi, maan päällä, niin kuin taivaassa, anna meille tänä päivänä meidän leipämme huomista varten; Virvoita sieluamme elämän vedellä. Ja anna meille anteeksi meidän kaikki velkamme, niin kuin mekin olemme velallisillemme anteeksi antaneet. Pelasta meidät kiusauksesta, päästä meidät pahasta, Ja tee meistä yhä enemmän yhtä täydellisiä kuin olet itse.

Tässäkin tunnetussa rukouksessa on pidetty ydinsanoma edelleen esillä ja useat filosofit ovat opettaneet palvelemaan muita sekä ennenkaikkea jumalaa, nimittäin sinun tahtosi toteuttaminen ei ole tärkein asia, mutta jos teet kuten jumala sinun haluaa tehdä, teet kuten rakkaasi haluaa sinun tekevän, niin saat varmasti itsellesi sellaisen aseman joka palkitaan, kunhan vain teet tämän kaiken vilpittömästi!

Rakkaus on se sääntö, jonka mukaan valtakunnassa eletään — ja rakkaus on ylivertaista omistautumista Jumalalle, samalla kun rakastaa lähimmäistään niin kuin itseään.

Urantia: (1596.6) 142:1.4

Lopuksi pohdittavaa

Urantia: (1603.6) 142:7.5 Sen jälkeen seurasi ikimuistettava keskustelu perhe-elämän peruspiirteistä ja niiden soveltamisesta Jumalan ja ihmisen välillä vallitsevaan suhteeseen. Jeesus totesi oikean perheen perustuvan seuraaviin seitsemään tosiasiaan:

Urantia: (1604.1) 142:7.6 1. Olemassaolon tosiasia. Luonnossa vallitsevat suhteet ja kuolevaisten keskinäisenä samannäköisyytenä havaittavat ilmiöt kietoutuvat yhteen perheen puitteissa: Lapset perivät tiettyjä vanhempiensa piirteitä. Lapset saavat alkunsa vanhemmistaan; persoonallisuuden olemassaolo riippuu vanhemman suorittamasta toimenpiteestä. Isän ja lapsen välinen suhde kuuluu myötäsyntyisesti kaikkeen luontoon, ja se vallitsee kaikissa elävissä olennoissa.

Urantia: (1604.2) 142:7.7 2. Turvallisuus ja mielihyvä. Oikeat isät saavat suurta tyydytystä huolehtiessaan lastensa tarpeista. Monet isät eivät tyydy vain huolehtimaan lastensa tarpeista, vaan he järjestävät mielellään heille myös jotakin, joka tuottaa mielihyvää.

Urantia: (1604.3) 142:7.8 3. Kasvatus ja kouliminen. Viisaat isät suunnittelevat huolellisesti poikiensa ja tyttäriensä kasvatuksen ja riittävän koulutuksen. Jo nuorena heidät valmennetaan myöhemmän elämän suurempiin velvollisuuksiin.

Urantia: (1604.4) 142:7.9 4. Kuri ja hillintä. Kaukonäköiset isät huolehtivat myös siitä, että heidän nuoret ja kypsymättömät jälkeläisensä saavat osakseen tarpeellista kurinpitoa, ohjausta, oikealle tielle opastamista ja — toisinaan — hillintää.

Urantia: (1604.5) 142:7.10 5. Toveruus ja lojaalisuus. Lapsiinsa kiintyneellä isällä on läheinen ja rakastava suhde lapsiinsa. Hänen korvansa on aina avoinna heidän pyynnöilleen; hän on aina valmis jakamaan heidän vastoinkäymisensä ja auttamaan heitä vaikeuksien yli. Isä on äärimmäisen kiinnostunut siitä, että hänen jälkeläistensä hyvinvointi aina vain lisääntyy.

Urantia: (1604.6) 142:7.11 6. Rakkaus ja armo. Sääliväinen isä antaa auliisti anteeksi; isät eivät haudo mielessään kostonhimoisia ajatuksia lapsiaan vastaan. Isät eivät ole tuomarien, vihamiesten eivätkä velkojien kaltaisia. Todelliset perheet rakentuvat suvaitsevuudelle, kärsivällisyydelle ja anteeksiantamukselle.

Urantia: (1604.7) 142:7.12 7. Tulevaisuuden turvaaminen. Ajalliset isät haluavat jättää pojilleen perinnön. Perhe jatkuu sukupolvesta toiseen. Kuolema vain lopettaa yhden sukupolven ja merkitsee uuden sukupolven alkamista. Kuolema lopettaa yksittäisen elämän, mutta ei välttämättä perhettä.

Vahvat luonteenpiirteet eivät ole tuloksena siitä, että ei tee väärin, vaan mieluumminkin siitä, että tekee tosiasiassa oikein. Epäitsekkyys on inhimillisen suuruuden tunnusmerkki. Minuuden toteutumisen korkeimmat tasot saavutetaan palvonnan ja palvelun avulla. Onnellisen ja aikaansaavan henkilön vaikuttimina on, ei suinkaan väärintekemisen pelko, vaan rakkaus oikeintekemistä kohtaan.

Näihin autuuksiin sisältyvä usko ja rakkaus vahvistavat moraalista luonnetta ja luovat onnellisuutta. Pelko ja viha heikentävät luonnetta ja tuhoavat onnen. Tämän suurimerkityksisen saarnan alkutahdeissa kuului autuuden sävel.

Luojat ovat ensimmäisinä yrittämässä pelastaa ihmistä jumalallisten lakien typerien rikkomusten tuhoisilta seuraamuksilta. Jumalan rakkaus on luonteeltaan isällistä hellyyttä. Sen vuoksi hän kyllä toisinaan ”kurittaa meitä oman etumme nimissä, jotta me tulisimme osallisiksi hänen pyhyydestään”. Kovimpienkin koettelemustesi hetkinä muista, että ”kaikissa koettelemuksissamme hän kärsii kanssamme”.

Urantia: (39.2) 2:5.3

Muistat varmasti kun ihastuit ensimäisen kerran? Kaikki oli niin ihanaa sen omankullan kanssa, musiikki, maisemat, kaikki siis kaikki tuntui hyvältä ja halusit olla vain lähellä kokoajan. Minä puolestani rakastan Jumalaa, hän saa minulle jatkuvasti vain suuremmin ja suuremmin tuonkaltaisen olon, kutsun sitä Jumalalliseksi rakkaudeksi jossa minä rakastan isää ja isä minua, oloni on ollut jo vuosia hyvä ja jopa monet ystäväni kummastelevat kun tulen toimeen läheskaikkien kanssa, enkä ole juurikaan surullinen saati murheissani, aina nousen ylös ja iloitsen koska tiedän että Jumala isäni on aina mukanani ja pian koittaa aika kun minunkin aikani koittaa ja lähden täältä kotiini taivaaseen isäni luokse ja toivoisin sekä ilahtuisin suuresti jos sinäkin tulisi mukaan, se on milteinpä ainoita murheellisia asioita että joudun ikäväkseni monet epäuskovat ystäväni jättämään, mutta jokainen tekee itse henkilökohtaisen päätöksensä ja jos on valmis sekä halukas seuraamaan Jeesusta löytämään Jumala isän, niin olen täysin valmis opastamaan kykyjeni mukaan.

Tästä aiheesta voisin jatkaa vaikka kirjan verran, mutta jätetäänpä tämä nyt teidän itsenne pohdittavaksi. Nyt ehkä alat käsittämään, että rakkaus sanana on kaikista voimakkain ja laajin mistään muusta sanasta, se voi pitää sisällään negatiivisia siinä missä positiivisiakin vivahteita, mutta se mitenkä sinä itse määrittelet rakkauden ja kun vaalit siitä hyvää niin siitä voi tulla jotakin niin kaunista, että se synnyttää vain yhä suurempaa rakkautta ja rakkaus kauneimmillaan on jotakin mikä saa surut, pelot, vihat, murheet ja kaiken pyyhittyä pois.

  • Jos tunnet rakkauden niin tunnet Jumalan, jos tunnet Jumalan niin tunnet myös rakkauden. Jumala on rakkaus ja hänen rakkaus on suurin.
  • Jumala rakastaa globaalisti ja kaikissa universumeissa kaikkia olentoja maanmatosista korkeimpiin ja jumalallisiin olentoihin.
  • Älä siis koskaan epäile Jumalan rakkautta sinua kohtaan, koska rakkaus on yhtä suurta sekä aitoa jokaista kohtaan, myös niitä jotka eivät Jumalaa rakastaisi, sillä Isä rakastaa kaikkia aina ja ikuisesti.