Toude.fi

Ladataan…

Toude.fi

Rekisteröidy

Avaruus - 5.8.2021

5G palvelut avaruuteen!

Johan tässä aihetta olen pohtinut ja ystävieni kanssa keskustellut ja todennut, että eihän kovinkaan monella ole harmainta aavistustakaan minkälaista avaruusteknologiaa Suomessa valmistetaan. Jo pelkästään se, että Suomella on useitakin satelliittihankkeita ja monia muita projekteja kehittelyssä pitäisi herättää edes mediassa sellaista kiinnostusta, ettei keneltäkään tämä jäisi huomaamatta.

Se vain on fakta, että tulevaisuudessa suurimmat rahavirrat eivät tule kulkemaan sotateollisuudessa vaan nimenomaan siellä avaruudessa. Jos pelkästään mietitään hengellisessä mittakaavassa asiaa, niin uskoakseni tämä galaksi on varattu meille tämän planeetan ihmisille, tarkoitus on kehittyä, tutkia ja exploorata uusia paikkoja sekä asuttaa niitä, mitä siis Suomi tekisi tälläisessä globaalissa hankkeessa jos jäisimme pohtimaan vain onko maassa todella liito-oravan paskaa vaiko ei? On siis hyvä tiedostaa ja kokea turvaa siinä suhteessa, että Suomi itse asiassa on tulevaisuuden teknologiassa kärkikastia!

Mitä yhteistyötä Suomi tekee?

Suomesta tuli kansainvälisen avaruusalan yhteistyöorganisaation COSPAR:in (Committee on Space Research) jäsen vuonna 1964. Tällä oli suuri merkitys Suomen avaruustoiminnan alkuvaiheissa, etenkin koska COSPAR:in kansalliskomitea pystyi tuomaan alan merkitystä päättäjien tietoisuuteen.

Käytännössä 1960-luvulla Suomessa lähinnä otettiin käyttöön satelliittien kautta tehtävää tiedonvälitystä sekä opeteltiin hyödyntämään kaukokartoitussatelliittien keräämiä kuvia ja tietoja.

1970-luvulla luotiin pohjaa tulevalle avaruustoiminnalle muun muassa radiotekniikkaa kehittämällä. Tuolloin, ja myös jo aiemmin, tehty määrätietoinen ionosfäärin ja Maan magneettikentän tutkimus puolestaan on perustana Suomen avaruussääosaamiselle.

Ensimmäinen suomalaisten kannalta merkittävä avaruusprojekti oli 1980-luvulla, kun venäläiseen Phobos-1-luotaimeen tehtiin ruotsalais-venäläis-suomalaisena yhteistyönä plasma-analysaattori, Aspera. Se laukaistiin kohti Marsia vuonna 1988.

1980-luvulla suomalainen avaruustiede laajeni voimakkaasti myös satelliittien laitevalmistukseen ja satelliittipaikannukseen. Vuonna 1987 Suomesta tuli Euroopan avaruusjärjestön ESA:n liitännäisjäsen. Samaan aikaan myös yhteistyö Venäjän kanssa laajentui.

Vuonna 1995 Suomesta tuli ESA:n täysjäsen. Jäsenyyden myötä suomalaisyrityksille tuli mahdolliseksi päästä mukaan ESA:n teknologiaohjelmiin. Avaruusjärjestöön liittymisen jälkeen suomalainen avaruustoiminta painottui vahvasti eurooppalaiseen yhteistyöhön. Kymmenen vuoden aikana suomalaiset ovat olleet mukana suunnittelemassa ja valmistamassa 20 eurooppalaista satelliittia.

ESA-jäsenyyden aikana suomalaiseen avaruustoimintaan on tullut mukaan useita kymmeniä yrityksiä. Jäsenyys on avannut myös yliopistoille ja tutkimuslaitoksille ovia kansainvälisiin tutkimushankkeisiin.

1990-luvulla yhteistyö myös muiden maiden ja organisaatioiden kanssa on laajentunut ja vahvistunut. Suomi on tehnyt yhteistyötä mm. NASA:n, Tanskan, Ranskan, Venäjän, Ruotsin ja Alankomaiden kanssa.

Laaja katsaus Suomen avaruustoiminnan historiaan löytyy Ilkka Seppisen kirjasta “Suomen avaruustoiminnan historia” (Yliopistopaino, 2004).

Lähde: ESA Finland
Kuva: ESA

https://spacefinland.fi/suomi-avaruudessa/historia/

Mitä se Suomalainen avaruusteknologia sitten on?

Suomalaiset kehittävät ja vievät 5G-teknologian avaruuteen ja se on myös se meidän ”ydin” tällä hetkellä mielestäni + me kansalaiset saamme nauttia jo tutuiksi tulleista älyttömän nopeista nettiyhteyksistä joka on meille täällä arkipäivää, voisi siis kuvainnollistaa asiaa niin, että me olemme kuin testialusta sille mitä tarjotaan myös kaikille muille.

VTT kehittää pienoissatelliitteja ja on luonut maailman ensimmäiset miniatyyrikokoiset näkyvän valon ja infrapunavalon hyperspektrikuvantamislaitteet.

https://www.vttresearch.com/fi/palvelut/avaruusteknologia

Suomessa on erilaisia hankkeita kehiteltävänä, kuten minikokoiset satelliitit ICEYE joka kirjoituksen mukaan lähettää dataa 6-10 tunnin välein ja näin saadaan monista asioista tarkkaa dataa, kuten luonnonkatastrofeista. On piireissä huhuttu, että Suomalainen avaruusteknologian liikevaihto kasvaa kymmenkertaiseksi 2025 mennessä ja Marko Höyhtyä VTT:ltä sanoo Maaseuduntulevaisuuden haastattelussa, että tuo tavoite voi jopa ylittyä.

Jos hetkeksi keskitytään ICEYE-satelliittiin niin tämä kyseinen vehje painaa vain satakiloa ja kykenee samaan kuin monien avaruusyhtiöiden tonnien painoiset satelliitit! Todellakin hämmästyttävää eikö?

Tälläinen ICEYE satelliitti näkee pinnalle metrin resoluutiolla oli sade tai kaamos, myöskin Nokian ja Nasan kanssa tekemä sopimus 4G-verkon kehittämisestä kuunpinnalle on jättipotti Suomalaiselle teknologialle, ehkä siis se Nokia sieltä vielä nousee?

Suomi on ollut mukana myös Arabiemiraattien kanssa, tämä kyseinen hanke on itselleni ehkä yksi kiehtovimmista, koska huomioitavaa on se, että siellä on yhtiön johdossa Sarah al-Amiri 32v ja heidän avaruustutkimuslaitoksen keski-ikä on 27-vuotta. On siis huomioitavaa, että Arabiemiraateilla naiset saivat ajokorttiluvan vasta 2018, tämä mahtava naisien nousu kyseisessä maassa on ollut huikeaa ja naisien panostus teknologian saralla on ällistyttävää.

Enikeis, Suomi oli mukana Arabiemiraattien kanssa tutkimassa Mars-miehitystä jossa suunniteltiin jopa 600 000 ihmisen asumista Marssissa vuoteen 2117 mennessä.

On kuitenkin ikävä myöntää, että poliittisesti Ruotsi on edellä, heillä nimittäin on jopa oma Avaruusministeri ja ensimäinen satelliitti laukaistiin avaruuteen 80-luvulla ja Suomi tuli hiukan perässä vuonna 2017, siispä olisiko meidän aika pikkuhiljaa oikeasti satsata tulevaisuuteen?

Avaruusteknologialla on suurempiakin tarkoituksia kuin raha, nimittäin ilmastonmuutoksen hallinta.

”Harvoin ihmiset käsittävät, että se, mitä tiedetään ja nähdään esimerkiksi jäätiköiden sulamisesta, tiedetään satelliittien ansiosta. Se, että meillä on ympäristön seuraamiseen sopivat satelliitit, on elinehto meidän tulevaisuudellemme.”

Suomen viisi kovaa avaruushanketta

1 Suomalainen ICEYE kehitti maailman ensimmäisen alle sadan kilon tutkasatelliitin. Sen avulla voidaan seurata muun muassa jäätilannetta ja kartoittaa tulvia. ICEYE-X1 laukaistiin tammikuussa 2018.2 Suomen ensimmäinen satelliitti Aalto-1 laukaistiin juhannus­aattona 2017. Neljän kilon painoinen ­piensatelliitti vei avaruuteen useita suomalaisia tutkimuslaitteita, kuten VTT:n kehittämän hyperspektrikameran.3 Marsiin vuonna 2008 laskeutuneessa Phoenix-luotaimessa oli Ilmatieteen laitoksen kehittämä paineenvaihtelun mittalaite.4 Nokia on valittu rakentamaan Kuun pinnalle 4G-verkko, jota hyödynnetään, kun Kuuhun perustetaan tukikohta 2020-luvulla. Nasa rahoittaa hanketta 12 miljoonalla eurolla. Tietoa voidaan käyttää myös Marsin miehittämiseen vaadittavia verkkoyhteyksiä varten.5 Vuonna 2009 laukaistu Herschel-tiedesatelliitti keräsi tietoa tähtien syntymekanismeista ”suomalaisen superpeilin” avulla. Toistaiseksi maailman suurimman avaruusteleskoopin peilin teki turkulainen Opteon.

Tässä blogissa innoittajana sekä tiedon lähteenä oli: https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/tiede-tekniikka/artikkeli-1.1225745